Uhaalag emegtei gej hen be?
Uhaalag emegtei gegdej az jargaltai baihiig husvel uhaanaasaa arai iluu mergen tsetsen baih heregtei. Uuniig yagaad ingej helseniig medehgui ch tun zov sanaa yum. "Uhaalag humuus ihenh tohioldold azgui baidag. Harin azgui merged gej baidaggui". gej Irina Bogushevska helsen baidag.
Bid oorsdiin zurh setgelee sonsoj, zon sovingoo dagaj, jinheneesee hairlaj chadahaa bolijee. Bid "emegtei" hun baihaa bolij, "uhaantai" humuus bolson baina. Bid oorsdiin baigalias zayasan huch chadlaa ashiglahiin orond "hunii" talbar luu ochij, temtsej, bur yalahiig oroldoh bolloo. Eregtei hunii talbar deer yalah teneghen sanaa haanaas torov?
Emegteichuud bidnii huch chadal, bidnii setgel zurh, hair, medremjind orshdog. Ene bugd "bidnii" talbar. Getel bid ene talbartaa yag manand baigaa met haranhuigaar orshij baina. Emegtei hun az jargaltai baihiig husvel uhaantai baihaasaa iluu "tsetsen" baih heregtei. Tsetsen mergen baidal uhaanaas bish harin zurh setgelees gardag yum. Uhaalag emegtei gej huniig hairlaj chaddag emegteig helne. Uhaan bol emegtei hunii bardamnaliig tetgedeg, harin davuu talaa ilerhiilehed n saad boldog.
Haana yamar gazar yalagdsan ard tumen daranguilagchdad durtai baidag bilee dee? Erchuudees buh talaaraa hair enereliig husej baival tuuniig yalah gej buu hicheehtun.
Uhaalag emegtei er huntei temtsdeggui. Harin ooriin emegteileg baidal bolon hair enereliig tuund ogdog. Eregtei huniig hairlasanaar tuund erch huch ogch, ene huch ooriin tentsvertei baidliig oltloo jargaltai baih eh uusveriig bii bolgodog. Emegtei huneer hairluulsan er hun jinhene buteen tuurvigch baidag.
Hureelen bui orchintoigoo bid zohitson amidarch chadaj baihad setgel hangaluun, az jargaltai, amar taivan baidag. Ihenh humuus hariltsaanii talbar gedgiig "baildaanii talbar" gej oilgodog. Ene buhen yunaas uuddeg ve? Yunaas bolood bid busdaas yamar negen yum avah yostoi yum shig zagnadag bilee. Yamar negen baidlaar tednees anhaaral, halamj avch, ach holbogdol, demjleg avahiig husdeg. Getel ene ued dain yavagdaj baidag.
Busgui hun bur jinhene er huntei baihiig husdeg. Uchir n tiim huntei hamt baihad ayulgui, naidvartai baina gedgee mederdeg. Gehdee jinhene eregtei hunii hajuud jinhene emegtei hun baij, tuuniig hundelj baigaagaar n huleej avah heregteig ihenh emegteichuud todiilon sain oilgodoggui. Emegteichuud bid erchuudiin huch chadliig badraah, mon untraah chadaltai. Getel odooj badraaj chaddag emegteichuud n tun tsoon. Ihenh emegteichuud hussenee olj avahiin tuld erchuudtei dain zaraldag. Ingehdee emegteichuud bid uhaan, zali meh bolood nariin uran arguudiig heregledeg. Zarim tohioldold er hunii uram zorigiig mohooj, ooriinh n sul taliig ashiglan "buslelt"-dee oruulj, ulmaar erhendee bailgahiig husdeg n emegteichuudiin aldaa boldog. Erchuuded dotood erh choloo hedii ih baina todii chinee huchtei baidag. Getel ter erh choloo n bidend amar amgalang ogdoggui. Bid erchuudees jinhene er hun shig baihiig husch, hiisen hergiinhee toloo hariutslaga huleej chaddag baihiig shaarddag. Esvel tuuniig udirdaj, zaaj zalruulj, yu hiih yostoig helj mon tuunii gargasan shiidveriig shuumjildeg. Tuuniig er hun bish harin baingiin anhaaral tavij baih heregtei jaahan huuhed shig bodoj humuujuuleh gej orolddog. Gehdee huuhdiin eruul osoltond todorhoi hemjeenii ooriin erh choloo heregtei bogood hogjin devshihed n etseg ehiin talaas hangalttai hemjeenii itgel naidvar heregtei gedgiig martaj bolohgui. Ingeheer hairt hongor busguichuud mini bid yaah yostoi ve?
Bid erchuuded itgej chadagui. Oorsdiig n hundeldeggui. Erh cholootei baih bolomjiig n olgodoggui mon tuunii ach holbogdoltoig n todiilon unelj hairaldaggui. Shuudhan helhed bid erhuudiig zugeer l hairlaj chaddaggui.
Emegtei hund erchuudiig tatah chadvar baigalias zayasan baidag ba ene chadvaraa buren togs heregjuuleh heregtei. Gehdee emegteichuud uun deer l alddag. Erchuudiig barij togtooh gesnii hereggui. Erchuudiin huvids hamgiin tom az jargal bol emegtei hund anhaaral tavij, tuunii toloo bugdiig hiij, oortei n baihdaa az jargalaar duuren baigaag medreh yavdal yum. Erchuud er hunii uurgee bieluulj, emegteigiinhee husej bui zuiliig ooroo hiih sonirholtoi baidag. Eregtei hun hedii chinee huchtei baina todii chinee tuuniig zahirahad hetsuu. Herev tand iim baidal uuseegui bol tanid bayar hurgie. Tanii eregtei odoogoor tanii hyanaltand chin baigaa bogood ta tuuniig ugui hiigeegui baigaa yum baina.
Bid oorsdiin zurh setgelee sonsoj, zon sovingoo dagaj, jinheneesee hairlaj chadahaa bolijee. Bid "emegtei" hun baihaa bolij, "uhaantai" humuus bolson baina. Bid oorsdiin baigalias zayasan huch chadlaa ashiglahiin orond "hunii" talbar luu ochij, temtsej, bur yalahiig oroldoh bolloo. Eregtei hunii talbar deer yalah teneghen sanaa haanaas torov?
Emegteichuud bidnii huch chadal, bidnii setgel zurh, hair, medremjind orshdog. Ene bugd "bidnii" talbar. Getel bid ene talbartaa yag manand baigaa met haranhuigaar orshij baina. Emegtei hun az jargaltai baihiig husvel uhaantai baihaasaa iluu "tsetsen" baih heregtei. Tsetsen mergen baidal uhaanaas bish harin zurh setgelees gardag yum. Uhaalag emegtei gej huniig hairlaj chaddag emegteig helne. Uhaan bol emegtei hunii bardamnaliig tetgedeg, harin davuu talaa ilerhiilehed n saad boldog.
Haana yamar gazar yalagdsan ard tumen daranguilagchdad durtai baidag bilee dee? Erchuudees buh talaaraa hair enereliig husej baival tuuniig yalah gej buu hicheehtun.
Uhaalag emegtei er huntei temtsdeggui. Harin ooriin emegteileg baidal bolon hair enereliig tuund ogdog. Eregtei huniig hairlasanaar tuund erch huch ogch, ene huch ooriin tentsvertei baidliig oltloo jargaltai baih eh uusveriig bii bolgodog. Emegtei huneer hairluulsan er hun jinhene buteen tuurvigch baidag.
Hureelen bui orchintoigoo bid zohitson amidarch chadaj baihad setgel hangaluun, az jargaltai, amar taivan baidag. Ihenh humuus hariltsaanii talbar gedgiig "baildaanii talbar" gej oilgodog. Ene buhen yunaas uuddeg ve? Yunaas bolood bid busdaas yamar negen yum avah yostoi yum shig zagnadag bilee. Yamar negen baidlaar tednees anhaaral, halamj avch, ach holbogdol, demjleg avahiig husdeg. Getel ene ued dain yavagdaj baidag.
Busgui hun bur jinhene er huntei baihiig husdeg. Uchir n tiim huntei hamt baihad ayulgui, naidvartai baina gedgee mederdeg. Gehdee jinhene eregtei hunii hajuud jinhene emegtei hun baij, tuuniig hundelj baigaagaar n huleej avah heregteig ihenh emegteichuud todiilon sain oilgodoggui. Emegteichuud bid erchuudiin huch chadliig badraah, mon untraah chadaltai. Getel odooj badraaj chaddag emegteichuud n tun tsoon. Ihenh emegteichuud hussenee olj avahiin tuld erchuudtei dain zaraldag. Ingehdee emegteichuud bid uhaan, zali meh bolood nariin uran arguudiig heregledeg. Zarim tohioldold er hunii uram zorigiig mohooj, ooriinh n sul taliig ashiglan "buslelt"-dee oruulj, ulmaar erhendee bailgahiig husdeg n emegteichuudiin aldaa boldog. Erchuuded dotood erh choloo hedii ih baina todii chinee huchtei baidag. Getel ter erh choloo n bidend amar amgalang ogdoggui. Bid erchuudees jinhene er hun shig baihiig husch, hiisen hergiinhee toloo hariutslaga huleej chaddag baihiig shaarddag. Esvel tuuniig udirdaj, zaaj zalruulj, yu hiih yostoig helj mon tuunii gargasan shiidveriig shuumjildeg. Tuuniig er hun bish harin baingiin anhaaral tavij baih heregtei jaahan huuhed shig bodoj humuujuuleh gej orolddog. Gehdee huuhdiin eruul osoltond todorhoi hemjeenii ooriin erh choloo heregtei bogood hogjin devshihed n etseg ehiin talaas hangalttai hemjeenii itgel naidvar heregtei gedgiig martaj bolohgui. Ingeheer hairt hongor busguichuud mini bid yaah yostoi ve?
Bid erchuuded itgej chadagui. Oorsdiig n hundeldeggui. Erh cholootei baih bolomjiig n olgodoggui mon tuunii ach holbogdoltoig n todiilon unelj hairaldaggui. Shuudhan helhed bid erhuudiig zugeer l hairlaj chaddaggui.
Emegtei hund erchuudiig tatah chadvar baigalias zayasan baidag ba ene chadvaraa buren togs heregjuuleh heregtei. Gehdee emegteichuud uun deer l alddag. Erchuudiig barij togtooh gesnii hereggui. Erchuudiin huvids hamgiin tom az jargal bol emegtei hund anhaaral tavij, tuunii toloo bugdiig hiij, oortei n baihdaa az jargalaar duuren baigaag medreh yavdal yum. Erchuud er hunii uurgee bieluulj, emegteigiinhee husej bui zuiliig ooroo hiih sonirholtoi baidag. Eregtei hun hedii chinee huchtei baina todii chinee tuuniig zahirahad hetsuu. Herev tand iim baidal uuseegui bol tanid bayar hurgie. Tanii eregtei odoogoor tanii hyanaltand chin baigaa bogood ta tuuniig ugui hiigeegui baigaa yum baina.
Comments
Post a Comment